Nikkeli

Pohjois-Savon nikkelikohteet

Outokumpu -tyyppisiä malmijaksoja esiintyy Pohjois-Savossa Kaavin alueella. Näihin malmijaksoihin liittyy sekä kuparimalmia että nikkeli-kobolttimalmia. Kuparimalmia on louhittu Luikonlahden esiintymästä ja nikkelimalmia on tutkittu Kokan alueella. Outokumpu -tyyppiseen malmijaksoon kuuluvat olennaisena osana myös laajat serpentiniittimuodostumat, joissa on suuria, alhaisen pitoisuuden nikkeli-kobolttiesiintymiä. Lue lisää (englanniksi)

Suomen Malmitutkimus Oy on tehnyt kesäkuussa 2022 Kaavin alueelle varausilmoitushakemuksen Sivakka-Kokka (kuva 1).

Kuva 1. Varaushakemus Sivakka-Kokka. Kuva on muokattu GTK:n MDaE karttapalvelusta 21.07.2022.

Itä-Suomen nikkelikohteet

Itä-Suomessa, Nurmeksen, Lieksan ja Kuhmon alueilla, esiintyy graniittialueiden seassa komatiittisia kiviä, jotka ovat tyypillisiä nikkelimalmien isäntäkiviä. Lieksan Tainiovaaran nikkelimalmi on hyvä esimerkki tällaisesta komatiittisen kiven nikkelirikastumasta. Tainiovaaran esiintymästä louhittiin rikkain osa v. 1989 ja malmi rikastettiin Hituran kaivoksella Nivalassa. Komatiittisten kivien lisäksi Nurmeksen-Lieksan-Kuhmon alueilla esiintyy kivilajeja, joista on tavattu mm. kansannäytteinä viitteitä koboltista, kuparista ja kullasta. Malminetsintää alueen joissakin kohteissa ovat aiemmin tehneet Outokumpu Oy ja Geologian tutkimuskeskus. Vuonna 2022 Suomen Malmitutkimus Oy koosti esiintymien geoaineiston ja teetti lisäanalyysejä Kuohatin kairanäytteistä. Lue pääkohdat tästä esityksestä (englanniksi).

Suomen Malmitutkimus Oy on tehnyt syyskuussa 2021 alueelle varausilmoitushakemuksen Kuohatti-Näätä (Kuva 1).

Kuva 1. Varaushakemus Kuohatti-Näätä. Kuva on muokattu GTK:n MDaE karttapalvelusta 29.09.2021.

Etelä-Juvan nikkelikohteet

Etelä-Juvalta ja ympäristökunnista on löydetty useita nikkelipitoisia mafisia-ultramafisia intruusioita. Näihin kuuluu myös Puumalassa v. 1970 louhittu pieni Kitulan nikkelimalmi. Alueen kallioperälle on ominaista korkea, granuliittifasieksen metamorfoosi, joka on muuttanut myös mafisten-ultramafisten kivien asua ja mineraalikoostumusta. Tämän johdosta intruusiot on monin paikoin vaikea tunnistaa alueen muista kivilajeista ja pääosa näistä intruusioista paikannettiin vasta 1970 -luvun lopulta 1990 -luvun lopulle ajoittuvilla GTK:n tutkimuksilla. Enonkosken nikkeliesiintymät, Rantasalmen kultaesiintymät ja Virtasalmen alueen kupariesiintymät sijaitsevat n. 40-60 km pohjoiseen (Kuva 1).

Pohjois-etelä -suuntaisella, n. 15 km pitkällä Pihlajasalo-Heiskalanmäki -vyöhykeellä on neljä tunnettua nikkeliesiintymää ja lisäksi lohkareviitteitä löytymättömistä esiintymistä. Tärkeimmät esiintymät vyöhykkeellä ovat Pihlajasalo ja Heiskalanmäki. Kaikista Etelä-Juvan alueen nikkeliesiintymistä merkittävin nykyisen tiedon perusteella on kuitenkin Niinimäki, joka sijaitsee Pihlajasalo-Heiskalanmäki -vyöhykkeen itäpuolella (Kuva 2).

Suomen Malmitutkimus Oy koosti 2020-2021 Niinimäen esiintymän tutkimustiedot ja teki uudet tulkinnat ja esiintymän 3D -mallin. Katso lisää ajankohtaista -osiosta.

Lisätietoa (englanniksi): Niinimäki, Pihlajasalo, Heiskalanmäki.

Nickel deposits — Kuva 1. Nikkeliesiintymät (vihreät neliöt) Etelä-Savon metamorfisella kartalla. Kartan yläosassa näkyvät myös kulta- (keltaiset), kupari- (violetit) ja sinkkiesiintymät (siniset). Suomen Malmitutkimus Oy:n nikkelitutkimuskohteet ovat punaisen renkaan sisällä. Kuva on muokattu GTK:n MDaE karttapalvelusta.